SARI
HELIN

Mun lean olles riikkas dovddus (heajos) eadni, smávvafitnodatdoalli, restoráŋŋadoalli ja Suoma buhtes čáziid bealušteaddji.

Mun vuostálastán buotlágan vealaheami. Go sápmelaččat leat Eurohpá uniovnna guovllu áidna virggálaččat dohkkehuvvon eamiálbmot, munnje lea áibbas čielggas, ahte mu siiddut leat fidnemis maiddái Eurohpá áidna eamiálbmoga ovtta gillii, davvisámegillii. 

Mun lean oalle olu Saimaas, Heinävesis ja Guossámis. 

Koillissanomat čálii 14.5.24 ná: “Máilmmi buhttásamos eanančázit ja čázádagat sihke ruvkedoaimmat eai heive moge oktii. Mun balan, ahte Suomas lea šaddamin Eurohpá Kongo, lohká Sari Helin.

Mus leat guokte restoráŋŋa, main mii geavahit dušše suopmelaš guoli ja bierggu. Danin mun háliidange bealuštit áŋgirit min álbmotártna, Suoma čáziid ja luonddu. Huono Äiti -servoša jođiheaddjin mun fálan veardásašdoarjaga, mii fáhte máŋggačuođi duhát suopmelačča. Mun lean dovddus maiddái Yle Aamu-tv ja A-studio prográmmajođiheaddjin ja doaimmaheaddjin. Mus leat guokte máná ja mun lean válmmaštuvvan iežan riegádangávpoga Tampere universitehta servvodatdieđalaš dieđagottis.  

Mun lean ássan USAs máŋgga jagi. Mun lean maiddái bargan eaktodáhtolažžan ON:a ráffedorvobataljovnnas Balkanis. Bryssel ja EU leat šaddan munnje oahpisin jagiid mielde. Mun háliidan bealuštit juohke máná, maiddái spesiálamáná vuoigatvuođa buorre eallimii ja skuvlejupmái. Mun háliidan maiddái bealuštit dearvvasvuođabálvalusaid fidnehahttivuođa ruovttu lahka. Mun barggan buot maid sáhtán Suoma buhtes čáziid ovdii ja mun lean oalle ruvkekriittalaš. 

Riikka beakkán (Heajos) Eadnin bealuštan áŋgirit mánáid 

EU:a vuođđovuoigatvuođagirjji mielde mánás galgá leat vuoigatvuohta suodjaleapmái ja buresveadjimii. 

Mánáid geaffivuohta ja marginaliseren leat ain duođalaš váttisvuohta. Mánát vedjet hui funet fiehttotelefovnnaid duohken. 

Mii galgat fuolahit iežamet riektestáhtaovdáneamis seammás go atnit fuola nuppiin stáhtain. Mii dárbbašit mánáidriektestáhta máhcaheami. 

Smávvafitnodatdoallin bealuštan fitnodatdoalli ealjárit

EU stivre viidát fitnodagaide čuohcci njuolggadusaid. Danin lea dehálaš, ahte mun ádden fitnodatdoallivuođa. Eurohpá bargosajit šaddet ain unna dahje gaskastuorra fitnodagaide. 

Unna fitnodagat deaividit nohkameahttun byrokratiija, man golut dolvot vejolašvuođaid investeremis. Unna ja stuorra fitnodagaid galggašii gieđahallat eará láhkái vearuheamis ja njuolggadusain, vai unnit sáhttet buktit barggu Supmii ja Eurohpái.

Jierbmeruonán mun háliidan suodjalit min čázádagaid 

Suoma čázit leat midjiide seammá dehálaččat go olju Norgii. Min jávrrit ja jogat leat máilmmis stuorámusat ja buhttásamosat sáivačázi gáldut ja min eanančáziin lea erenoamáš alla kvalitehta. Čáhcu lea eallima eaktu ja buhtes čázi jearru lea máilmmiviidosaččat stuorrumin garrasit. Guollebivdu lea buhtes čázis sorjavaš.  Mii eat galgga billistit iežamet čáhceártna ruvkehimu dihte. 

Mun háliidan ovddidit skuvlejumi

Buot mánáin, maiddái spesiálamánáin, lea vuoigatvuohta oažžut skuvlejumi, mii vástida sin oktagaslaš dárbbuide. Spesiálamánáide galgá fállat buorebut áššáigullevaš doarjaga ja resurssaid, vai sii sáhttet juksat iežaset dievas potentiála.

Mii galgat váldit universitehta dievas návccaid atnui ja guldalit, mo sierra dieđasuorggit ja dáiddauniversitehta sáhttet veahkehit min boahtteáiggi plánemis, eai dušše dálá fuolaid suokkardallamis. 

Mun lean ráfi bealušteaddji

Ukraina veahkeheapmi lea erenoamáš dehálaš Eurohpá stáđisvuođa ja dorvvolašvuođa bajásdoallamii. Mii eat galgga Eurohpás dorvvastit dušše Nato veahkkái. Juos Donald Trump válljejuvvo ođđasit presideanta, Nato ja Eurohpá dilis šaddá árvitmeahttun. Danin mii galgat fuolahit iežamet bealušteami dilis. Dasa lassin galgat bargat davviriikkalaš bealuštanovttasbarggu EU:s sihke Natos. Maiddái Stuorra-Britanniija jođihan logi riikka – Nederlándda, Islándda, Stuorra-Britanniija, Látvia, Lietuva, Norgga, Ruoŧa, Suoma, Dánmárkku ja Estteeatnama – hábmen máŋggagaskasaš JEF-bealuštanovttasbargu lea dehálaš oassi min gearggusvuođas. Mun lean leamaš ON:a ráffedorvojoavkkuin Balkanis, ja dajan dán buot dan vásáhusa vuođul. 

Gii lea Sari?

Mun riegádin Tamperes skábmamánus 1968 ja bajásšadden Nokias. Mu áhčči barggai soga árbevieru mielde Nokia báberfabrihkas ja doppe munge ožžon iežan vuosttas bargosaji.  Mu eadni lei eret unnadáložis Lavias, Satakuntas ja mu áhkku Kaukolas Gárjilis.

Mun čállen studeantan Nokia logahagas jagi 1987 ja bessen seammá jagi Tampere universitehtii studeret ruovtturiikka girjjálašvuođa, dieđihanoahpa, márkanastima ja ruoššagiela ja válmmaštuvven jagi 2008 servvodatdiehtagiid kandidáhttan.

Mun bargen eaktodáhtolažžan ON:a ráffedorvooperašuvnnas Davvi-Makedonias jagi 1995.

Doppe mun bessen Yle rádioođđasiidda ja vulgen vuođđudan láhkái Radio Novai doaimmaheaddjin 1997. Mun máhccen Novas Balkanii raporteret Kosovo ráfehisvuođain jagi 1998.

Mun álggahin Yle Aamu-tv prográmmajođiheaddjin jagi 1999 ja 2001 sirdásin iđitlihkkamiin prográmmajođiheaddjin ja doaimmaheaddjin A-studioi 2001. Aamu-tv:s ledjen ožžon Petri Sarvamaa jođiheaddjipárran. Moai náitaleimme ja earráneimme badjel 20 jagi oktasaš eallima maŋŋá jagi 2021.

Moai fárriime Washington D.C:ii jagi 2002 ja ásaime doppe njeallje jagi. Doppe mun ožžon maiddái iežan vuosttas máná. Mu USA dovdamuš lea máŋggabealat, ja mun lean johtán masa juohke oassestáhtas ja vuodjánge riikka rittus gitta nubbái. 

Seammá láhkái mun dovddan Bryssela. Petri Sarvamaa álggahii doppe MEP:n ja dan rájes munnos lei doppe ássanvisti. Mun dieđán, mo okta olmmoš fidne váikkuhanválddi EU:s ja seammás doarjaga dehálaš áššiide. Dat dáhpáhuvvá feaskkerságastallamiin ja guovttegaskasaš deaivvademiin, galgá duostat vuovdit iežas agenda nuppi MEPiide. Čiegas moskámiin ii oaččo bohtosiid.  

Mun čállen USA birra spáltaságaid máŋgga bláđđái ja bargen Yle rádioide, čállen maiddái iežan vuosttas girjji Ra(s)kas raskaus. Mu spálttaid leat almmustahttán Kotivinkki, Fitness, Anna, Kirkko ja kaupunki ja Yle ođđasat. Girjjit leat boahtán maŋŋá lasi: Huono Äiti Tunnustuksia, Elämää Tehosekoittimessa, Huonon Äidin seksikirja sihke Kokkauksia -borramušgirji, man mii govviimet miehtá riikka. Nappo mun lean almmustahtán 5 girjji.

Jonssoha áigge 2008 mu áhčči jámii Nokias vuorddekeahttá 60-jahkásažžan. Seammá áigge mu nieida riegádii. Ja nu mo eallimis sáhttá muhtumin geavvat, maiddái mu eadni buohccái seammás ja jagi 2010 son lei 60-jahkásažžan mieđuštandikšomuttus.

Mun lean ain dan oaivilis, ahte eatni mieđuštandikšu buot tragihkalaš muttuidisguin lei eallima nuppástuhtti vásáhus. Dat váikkuhii maiddái nannosit dasa, ahte mun mearridin vuođđudit Huono Äiti. Mun jurddašin, ahte eallimis galgá bargat dan man niegada.

Mun vuođđudin Huono Äiti -servoša sosiálalaš mediai 2021. Huono Äiti lea šaddan hui stuorra searvvušin, man suollemasvuohta lea fiinnohalakeahtes veardásašdoarjja. Huono Äiti lea šaddan maiddái máŋgan buvttan ja viidnin, main Miniloma-roseprosecco lea oalle bivnnut. 

Máŋgasat smihttet leango mun duođas heajos eadni. Leat beaivvit, go mun vásihan iežan duođaid heajos eadnin, go buollán menddo álkit. Muhtto eanáš mun lean áibbas oookooo eadni.

Huono Äiti Of oassálasttii Suomalainen Menestysresepti -prográmmii jagi 2020 válmmašborramušafidnuin. Mun ožžon dan dihte vašširášu maŋŋá go ožžon borramušfidnui Business Finlanda buvttaovddidandoarjaga. Fidnu buvttii Juvai 10 lassebargosaji ja Juvas mun ledjen sáŋgár seammás go eará guovlluin mun bealkkahallen. Mun dovden oktiigullevašvuođa buot eanadoalliiguin, geaid kritiserejit eanadoallodoarjagiid dihte. 

Mun iešge lean heahkastuvvan ahte mus leat dál maiddái guokte restoráŋŋa. Musearestoráŋŋa Lusto mun vuođđudin Nuorta-Supmii Punkaharjui moadde jagi dassái. Doppe leat vihttanuppelot bargi ja mun lean leamaš doppe beavdebiigán guokte geasi. Geasserestoráŋŋa lea garrasamos bargu, man lean goassige bargan, ja seammás erenoamáš bálkkašeaddji - nuorat leat midjiide de go iežamet bearaš. 

Mannan borgemánus mun vuođđudin iežan gihliguimmiin, koahkka Ilkka Lääveriin Helssegii restoráŋŋa Le Ankka. Restoráŋŋa lea ožžon máŋggaid buriid árvvoštallamiid. Dat beasai maiddái The Times -bláđđái ja dat válljejuvvui Suoma 50 buoremus restoráŋŋa jovkui. Ii leat suollemas, ahte moai letne plánemin restoráŋŋa maiddái Guossámii.

Huono Äitis lea álot leamaš kantuvra Helssega váimmusguovddážis. Mun lean oaidnán mo guovddáš goariduvvo dađe mielde, man váddásabbon biilavuodjin šaddá guovddážis. Mun in guottit biillahis guovddáža, go dat dahká fitnodatdoalu oalle váttisin ja guovddáš ávdinluvvá. 

Mii geavahit goabbáge restoráŋŋas ruovtturiikkalaš ávdnasiid ja dán dihte mun hálan nannosit ruovtturiikka borramušbuvttadeami beales. 

Mus lea geassestohpu Kermajärvi gáttis Heinävesis. Mun lean váldán garrasit beali Heinävesi ruvkefidnu ja Saimaa guovllu ruvkefidnuid vuostá. Mun lean hállan almmolaččat mu Guossán-ráhkisvuođa birra ja oassálastán Guossáma ruvkevuostásaš doaimmaid lebbemii. Mun lean hui fuolas ruvkehimu váikkuhusain min buhtes čáziide olles riikkas. Äkäslompolo lea maiddái munnje oalle oahpes ja ráhkes báiki. 

Mun vuojašan barggu dihte biillain oalle olu birra Suoma, muhtumin gitta Guossámii. Mu biila lea hybrida njealjejuvllageassi Land Rover -meahccebiila.

Mus lea austráliaguođohanbeana Pluto ja norgalaš meahccebussá Linus. Mu mielamiel áigeájanasaide gullá vánddardeapmi, ja mun lean johtán Guossámis lohkameahttun bálgáid. Heinävesis mun dušše dollen meahccái ja doppe mun lean deaivvadan maiddái Hearrá Guovžža.

Mu gielladáidu lea dakkár, ahte mun hálan eŋgelasgiela áibbas bures. Ruoŧagiela mun hálan oalle njuovžilit. Mun lohken ruoššagiela guhká, dat lea ruston. Fránskkagielain mun birgen kafeain. Mun lohken maiddái serbiagiela, muhto dat lea vajálduvvan.

Olmmožin mun lean dakkár, ahte go mun mearridan juoidá, mun barggan dan.

SEARVVA MIELDE MU JOVKUI! 
SKEŊKE MU KAMPÁNNJA ALMMUHUSGOLUIDE!
VÁLDDE OKTAVUOĐA

Katri +358 40 740 0408
sarihelin2024@gmail.com